Kuva: – Hammaspesujen vahtiminen on sitä syvintä kasvatustyötä. Lapset ovat vastaanottavaisia, kun heitä kunnioittaa ja pitää tasavertaisina. Ei kaveriperiaatteella, mutta lämpimästi ja välittävästi. Tämä on haastavaa työtä, mutta siinä on myös toivoa, sanoo Eija Juote.

Lastensuojelulaitos Varatie Oy:ssä on käynnistynyt juuri mittava koulutus koko henkilökunnalle. ”Voimavarakeskeinen perhetyö lastensuojelussa” on henkilökunnan opintojen aiheena vuoden ajan kahtena päivänä kuukaudessa. Lähikoulutus järjestetään paikanpäällä yrityksessä ja sen vetäjänä toimii sosiaalityöntekijä ja lastenpsykoterapeutti Pekka Holm.
Yrityksen toimitusjohtaja Eija Juote uskoo, että henkilökuntaan panostaminen motivoi tekemään työt hyvin. Se myös sitouttaa ihmiset yritykseen ja antaa toimintaan iskukykyä. Loppujen lopuksi on kysymys lasten edusta.

Juotteen johtamisfilosofiaan kuuluu ihmisten ”oman pääoman” kerryttäminen. Tietotaito jää ihmiselle, vaikka työpaikka vaihtuisikin. Työtä voi tehdä myös iloiten eikä vain jaksamisen äärirajoilla.
– Hyvä työ tuo voimia, ei vain vie. Kun perustimme Sirkku Huotari-Käyhkön kanssa Varatien vuonna 2003, lähtökohtana oli tehdä lastensuojelua hyvin – ei vain hankkia jonkinlaista työpaikkaa.
– Vaikka ajatellaan, että tämän tyyppinen yritys ei saisi tuottaa voittoa, olen asiasta hieman eri mieltä. Suhteellisuus pitää olla, mutta sen verran voittoa saa kertyä, että henkilökunnan osaamiseen ja työhyvinvointiin voidaan panostaa. Ja sitten tingitään jostain muusta, jos tarve vaatii, sanoo Juote.

Rauhallisuus luo turvallisuutta

Varatie Oy:ssä on tällä hetkellä 18 paikkaa. Koulussa, jossa on 13 oppilasta, työskentelee kaksi opettajaa ja kolme koulunkäyntiavustajaa. Lapset tulevat useimmiten moniongelmaisista perheistä. Heillä on usein psykiatrisia ongelmia ja lähes kaikilla jonkinlainen lääkitys. Siksi Varatien henkilökunnan sosiaalipuolen osaajia osallistuu tammikuussa alkaneeseen lääkehoidon täsmäkoulutukseen Koulutuskeskus Tavastiassa.

Varatiellä on töissä kolmisenkymmentä henkilöä, joista 28 on kuukausipalkkalaisia. Taloudellisista riskeistä huolimatta yritys on halunnut palkata vakituista väkeä.
– Henkilökunnan määrä kertoo mielestäni aika paljon laitoksen toiminnan laadusta, Juote sanoo.
Toisinaan työntekijöitä tuntuu olevan paljon töissä, mutta hektisinä päivinä kädet eivät riitä. Varautuminen kiireeseen ja vaikeisiinkin tilateisiin on oltava koko ajan päällä. Varaa on oltava myös levolliseen tunnelmaan. Lasten parissa työskennellessä hötkyily ei ole hyvästä – erilaisissa tilanteissa rauhallisuus on tehokkuutta.

Näköalattomuus yhteiskunnan ongelmana

Nuorten pahoinvoinnista puhutaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Juotteen mielestä koko yhteiskunnassa on näkyvissä tietynlaista näköalattomuutta. Lastensuojeluperheissä ilmiö sitten kärjistyy.
– Tuntuu, että osa ihmisistä vain ajelehtii eteenpäin. He eivät osaa olla aktiivisia tekijöitä omassa elämässään. Voi olla perheitä, joissa kellään ei ole työtä – ei ole minkäänlaista visiota elämästä esimerkiksi vuoden päähän, Juote sanoo.

Lastensuojelulaitoksessa varmistetaan, että lapsi käy koulua ja haetaan elämälle rytmi. Pikkuhiljaa nuori oppii itse pitämään kiinni arjen rutiineista. Hän saa suunnata energiansa omaan elämäänsä eikä perheen ongelmiin. Kontakti kotiin on silti tärkeä asia.
– On tärkeää tietää, mistä on tullut. Ei ole tarkoitus, että lähin omainen on viranomainen, Juote korostaa.

www. varatie.com