Kuva: Ympäristöön tai energiaan liittyvällä hyvällä idealla voi päästä innovaatioputkeen, jonka tuloksena syntyy kaupallinen tuote. Hamkin Markku Raimovaaran tähtäimessä ovat etenkin pk-yritykset, joiden omat rahkeet eivät riitä tuotekehitykseen ja markkinointiin.

Ympäristöalasta halutaan kehittää uusi merkittävä tukijalka Suomelle tulevaisuudessa. Alalla toimii paljon pieniä yrityksiä, joiden toivotaan uuden hankkeen myötä lyövän hynttyyt yhteen, kehittyvän ja kasvavan. ”Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen” on laaja yhteistyöhanke, jossa toimii seitsemän eri maakuntaa eteläisessä Suomessa. Hanketta rahoittaa Euroopan unioni Päijät-Hämeen liiton kautta. Kanta-Hämeessä hanketta operoidaan Hämeen ammattikorkeakoulun kautta ja Kehittämiskeskus Oy Häme rahoittaa hanketta. Mukana on myös partnereiden omaa rahoitusta. Koko budjetti hankkeelle on 2,5 miljoonaa euroa.
– Hankkeen perusidea on tunnistaa innovaatioita, jotka liittyvät ympäristömonitorointiin tai energia- ja materiaalitehokkuuteen. Pk-yrityksissä syntyneet ideat ja innovaatiot pyritään kaivamaan esiin ja kaupallistamaan, kertoo yhteyshenkilönä toimiva koulutusohjelmajohtaja Markku Raimovaara Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Hanke tähtää nimenomaan pienempien yritysten auttamiseen.
– Pienissä yrityksissä hyväkin idea voi tyssätä siihen, ettei osata tai ei ole aikaa etsiä yhteistyökumppaneita, joiden avulla idea vietäisiin tuotteeksi asti. Voi olla myös tilanne, jossa yrityksellä on hyvä tuote, mutta ei rahkeita viedä sitä eteenpäin kansainvälisille markkinoille, Raimovaara sanoo.

Hankkeen tavoitteena on synnyttää 15 tuotekehityshanketta, 10 testattua tuotetta ja 5 kaupallista tuotetta. Uusia yrityksiä tai uusia toimintasegmenttejä jo olemassa oleville yrityksille on tarkoitus luoda kolme kappaletta. Projektin aikana on tavoitteena saada 70 uutta työpaikkaa, ja myöhemmin määrän odotetaan nousevan.

Aihiosta kansainväliseksi tuotteeksi

Yritykset voivat esittää hankkeen asiantuntijaryhmälle idea-aihioita, jotka käsitellään ja arvioidaan 1–1,5 kuukauden välein pidettävissä asiantuntijakokouksissa. Jos yritys otetaan mukaan projektiin, se voi saada tukea monilla eri tavoilla innovaation kehittämiseksi, kaupallistamiseksi tai kansainvälistämiseksi. Projektissa mukana olevalla yrityksellä on myös paremmat rahoitusmahdollisuudet.
Tuki voi olla asiantuntija-apua yliopistoista, korkeakouluista, tutkimuslaitoksista tai kehitysyhtiöistä. Yritys voi hyödyntää myös projektissa mukana olevien asiantuntijoiden hankevalmistelukokemusta ja osaamista esimerkiksi erilaisten hakemusten tekemisessä.
– On tärkeää auttaa yritystä verkostojen rakentamisessa. Projektin toimijat tuntevat kentän hyvin ja näkevät ketkä voisivat tehdä yhteistyötä keskenään. Selvitämme myös patentteihin liittyviä asioita, kuten sen, onko kyseistä keksintöä missään muodossa olemassa ennestään – on valtava haaste pk-yritykselle nykymaailmassa selvittää mitä on jo keksitty, Raimovaara kertoo.

Hanketta koordinoi Green Net Finland ry. Muut hankepartnerit ovat Culminatum Innovation, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ilmatieteen laitos, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, STOK Posintra Oy, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy. Hanke kestää vuoteen 2010, vuonna 2009 esitetyt innovaatiot voidaan ottaa mukaan arviointiin.

Idea-aihioita on tullut käsiteltäväksi asiantuntijatiimiin jo useita kymmeniä. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti, joten suoranaista esimerkkiä Raimovaara ei hankkeeseen pyrkivistä yrityksistä tai ideoista voi tässä vaiheessa antaa. Tyypillinen tilanne on kuitenkin se, että yritys on kehittänyt teknisen tuotteen tiettyyn pisteeseen asti, mutta kehitys on tyssännyt resurssien puutteeseen.
– Ideoista ei ole pulaa, kekseliäisyyttä on paljon, Raimovaara sanoo.

Ympäristöosaaminen yritysten voimavaraksi

Ympäristöalan kehittämiseen Hämeenlinnan seudulla panostetaan muun muassa aluekeskusohjelman kautta osaamisen kehittämisessä (Lammin biologinen asema).
– Osaamista maakunnassa löytyy muun muassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tällä hankkeella osaamista saadaan seudulle myös muualta, hankkeen ohjausryhmässä toimiva Kehittämiskeskus Oy Hämeen aluekehityspäällikkö Mikko Koivulehto sanoo.

Hän korostaa, että osaaminen olisi tulevaisuudessa tuotava entistä paremmin yritysten käyttöön.
– Näissä suurissa hankkeissa merkittävää on alueen oma panostus asiaan. Hanke on mahdollisuus, jota käyttämään tarvitaan yrityksiä Hämeenlinnan seudulta. Nyt tarvitaan seudullisten toimijoiden aktiivisuutta, jotta yrityksiä saadaan mukaan, Koivulehto sanoo.

Lisätietoja: markku.raimovaara@hamk.fi, Hämeen ammattikorkeakoulu
Katso: www.greennetfinland.fi