Kuva: Ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvolalla on hyvät verkostot sekä Suomessa että maailmalla.

Hämeenlinnan seutu on mukana osaamiskeskusohjelmassa vuosille 2007-2013. Se toimii kolmessa osaamisklusterissa, jotka ovat asuminen, digitaaliset sisällöt ja älykkäät koneet. Aluekeskusohjelman kautta kehitetään erityisesti teräsrakentamisen ja ympäristöalan osaamista. Eräänä tavoitteena ohjelmassa on yksi uusi professuuri seudulle joka vuosi ja tutkintojen määrän kasvu. Ohjelmakauden erityisenä panostuskohteena on Lammin biologinen asema.

Lammin biologinen asema (LBA) on yksi Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan kolmesta kenttäasemasta. Yhdessä Kilpisjärven biologisen aseman ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa se toimii biotieteiden ja muiden luonnonympäristöä tutkivien tieteiden kenttäopetuksen ja tutkimuksen tukikohtana. LBA sai määräaikaisen ympäristötutkimuksen professuurin vuonna 2005 ja virassa aloitti seuraavana vuonna aseman johtajana toiminut Lauri Arvola. Hänen erityisalojaan ovat vesialan tutkimus- ja opetustoiminta, alueellinen vuorovaikutus ja vesialan tutkimustoiminnan johto. Professuuria rahoittavat aluekeskusohjelma, Hämeen ympäristökeskuksen EU-rahoitus ja kunnat.

Teräsrakentamisen uusi professori Markku Heinisuo on aloittanut vastikään virassaan. Hän toimii Innosteel-toimintaympäristössä. Professuurin rahoituksen mahdollistaa Rautaruukin, Hamkin ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen solmima puitesopimus teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian kehittämisestä.
- Professuurien tehtävänä on tuoda huippuosaamista seudulle ja nostaa seudun osaamistasoa. Samalla saadaan seudulle hankkeita ja niille rahoitusta. Nämä edesauttavat lopulta yritystoiminnan kehittymistä, Kehittämiskeskus Oy Hämeen aluekehityspäällikkö Mikko Koivulehto sanoo.

Kansallisia ja kansainvälisiä kontakteja

Ympäristötutkimuksen professuurin eräänä tehtävänä on alueellisen vuorovaikutuksen lisääminen.
- Mielestäni minulla on ollut erinomainen mahdollisuus edistää maakunnallisten ja laajemminkin kotimaisten yhteistyöverkostojen luomista. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä muun muassa FinLTSER
pitkäaikaistutkimusverkoston perustaminen ja sen osana Lammi LTER -verkosto. Edellisen ytimen muodostavat yliopistot ja valtion sektorin tutkimuslaitokset, jälkimmäisen Helsingin yliopisto, MTT, SYKE, METLA, RKTL, IL, HAMK, HAM ja eräät pienemmät organisaatiot ja toimijat, kertoo ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola. Hänellä on ollut keskeinen rooli sekä kansallisen että maakunnallisen verkoston luomisessa ja toiminnan käynnistäjänä. Hän on muun muassa kansallisen verkoston johtoryhmän jäsen.

Toinen maakunnallisesti merkittävä hanke on EAKR-rahoituksella käynnistynyt "Uudet ympäristömittausmenetelmät liiketoimintamahdollisuutena/YMLI" hanke, joka yhdistää mm. HY:n, MTT:n, SYKE:n sekä usean ammattikorkeakoulun ja yrityksen osaamista ja osaajia yhteiseen toimintaverkostoon. Arvola toimii verkoston yhden osaprojektin johtajana.
- Näiden ohella olen mukana kahdessa valtakunnallisessa tutkijakouluhanke-esityksessä, jotka on juuri hiljan jätetty Suomen Akatemialle. Olen edelleen mukana kahdessa laajassa tutkimushanke-esityksessä, jotka ovat paraikaa evaluoitavana Suomen Akatemiassa. Niissä on mukana useita yliopistoja ja valtion tutkimuslaitoksia sekä ulkomaisia yhteistyökumppaneita.

Merkittäviä tutkimuksia

Arvolalla on ollut myös mahdollisuus osallistua aktiivisesti maakunnalliseen korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamiseen, kuten "Häme Open Campus" -tyyppisen yhteistyön käynnistämiseen.
- Tähän liittyen olen ollut valmistelemassa konkreettista esitystä ympäristöyhteistyön käynnistämiseksi osana HOC-prosessia. Mainittakoon myös, että FinLTSER-verkosto jätti esityksensä kansalliseen
tutkimuksen infrastruktuuri-ohjelmaan, joka on paraikaa kansainvälisen evaluoinnin kohteena. Hankkeen nimeäminen kansallisesti merkittäväksi tutkimuksen infrastruktuuriksi olisi erittäin merkittävä asia myös maakunnan kannalta esimerkiksi ajatellen Lammi LTER -alueen tulevaisuutta ja Helsingin yliopiston roolin
vahvistamista eteläisessä Hämeessä, Arvola korostaa.

Hän on ollut kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä mukana 1980-luvun alusta lähtien.
- Viime vuosina olen osallistunut lukuisiin EU:n tutkimusohjelmiin. Tällä hetkellä olen mukana kahdessa EU:n tutkimusohjelman rahoittamassa kansainvälisessä hankkeessa (CARBO-North ja EUROLIMPACS) sekä yhdessä pohjoismaisessa ja yhdessä irlantilaisessa hankkeessa. Lisäksi teen aktiivista yhteistyötä useiden eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien kanssa. Toimin Global Lake Ecological Observation Network -verkoston johtoryhmän jäsenenä. Jatkossa hyvin tärkeä kansainvälinen foorumi tulee olemaan ILTER-verkosto, joka yhdistää yli 40 maan kansalliset pitkänaikavälin ekologiset tutkimusverkostot.
Näiden ohella Arvolalla on monia muita pienempiä ja lyhytaikaisempia kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja.

http://www.innosteel.fi
http://www.helsinki.fi/lammi