Kanta-Hämeessä eletään niukkoja aikoja mitä tulee EU-rahoitukseen. Hämeenlinnan seutu ei kuulu enää niin sanotusti haasteellisiin alueisiin, joten korvamerkittyjen EU-rahojen aika on ohi. Euroopan aluekeskusrahaston eli EAKR:n rahoitukset ovat pudonneet neljäsosaan siitä, mitä ne olivat edellisellä ohjelmakaudella.
Aluekehitysrahat ovat vähentyneet sitä mukaa, kun EU:hun on liittynyt uusia jäseniä. Tosin sosiaalirahastojen suhteen pudotus ei ole ollut niin dramaattista.
– Missiomme on saada kansainvälisten ohjelmien kautta Kanta-Hämeeseen takaisin ne rahat, jotka EU:hun on täältä mennyt, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala.
EU-rahan puutetta paikataan alueen yrityksissä myös kansallisella rahoituksella. Finnveran ja Tekesin osuus tullee rahoituksissa kasvamaan.

Hakemusten teko vaatii osaamista

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Global-projektissa seutukuntien kehittämisestä vastaavat toimijat ja yritykset voivat hakea lisäresursseja kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien hakemusten valmisteluun.
– Hakemusten teko on aivan oma maailmansa. Se on teknisesti erittäin vaativaa ja erilaisten ehtojen pitää täyttyä, Tuimala sanoo.
EU-hankkeella pitää muun muassa olla myös tietty määrä kumppaneita eri puolilta Eurooppaa. Tarvitaan myös kielitaitoa ja lukuisia matkoja ennen kuin EU-rahaa heltiää. Jotkut ovat satsanneet hakemuksen tekoon jopa kaksi vuotta. Kanta-Hämeen tärkeiden hankkeiden tulee olla linjassa EU:n tavoitteiden, politiikan ja asetusten kanssa.
– Ja myönnetty raha on silti pienempi kuin rakennerahastoista saatu, jonka hakeminen oli huomattavasti helpompaa, Tuimala sanoo.
Hänen mukaansa seudulla vain Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:llä on huippuosaamista hakemusten laatimisen suhteen, Hamkissakin sitä on jonkin verran.
– Muuten taso on tosi huono, Tuimala sanoo suoraan.

Interreg- ja EU:n erityisohjelmia

Global-projektin tavoite on tukea vuosittain noin 10–15:een aluetta palvelevan ja kansainvälisistä rahoituslähteistä haettavan hankkeen valmistelua. Kerralla myönnetään 3 000–20 000 euroa valmistelurahaa, jota ei voi käyttää kansallisesti rahoitettavien hankkeiden valmisteluun. Tähtäin pitää olla nimenomaan EU:n puiteohjelmista tai erityisohjelmista hankittavassa rahoituksessa.

– Eniten valmistelurahaa on haettu hakijoille tuttuihin ohjelmiin, esimerkiksi Interreg- ja EU-erityisohjelmiin, Tuimala kertoo.
Global-rahaa on käytetty muun muassa palkka- ja matkakuluihin. Eräs myöntävän päätöksen saanut toimija on palkannut hankkeen turvin hyväksi tiedetyn hakemustenteon asiantuntijan Espanjasta. Global-valmistelurahaa voisi saada esimerkiksi EU-ohjelmaan, jossa pk-yritykset yrittävät tuoda markkinoille uusia, ympäristöystävällisiä tuotteita, palveluita, tekniikoita tai tuotantoprosesseja.

Projektin toimintalinjoiksi on asetettu innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Valmistelurahoitukset myönnetään hankkeen budjetin rajoissa hankkeen ohjausryhmän toimesta. Projektin julkinen rahoitus yhteensä noin 400 000 euroa, josta EU-rahaa on noin 300 000.

Global-hanke päättyy vuoden 2010 lopussa. Sen vastuuviranomaisena toimii Hämeen liitto. Kehittämiskeskus Oy Häme on mukana projektin ohjausryhmässä. Projektin vastuuhenkilönä toimii Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Jarno Tuimala.

Liite: Ohje valmistelurahan hakemiseen.pdf