Hotelli Vanajanlinna on yleisen arvostuksen ykkönen

Joka toinen vuosi toteutettava Taloustutkimuksen kokoushotellien palveluita arvioiva tutkimus on valmistunut. Hämeenlinnassa sijaitseva Hotelli Vanajanlinna on jälleen saavuttanut korkeat arviot tutkimuksessa. Yleinen arvostus kohdassa Hotelli Vanajanlinna oli ensimmäinen.
– Osasimme toivoa hyviä arvosteluja, mutta kyllä ykköstila tuossa Yleinen arvostus -kohdassa ylitti kaikki odotukset. Kyseessä on kuitenkin tutkimus, jossa arvioidaan hyvin monipuolisesti koko maan kokoushotellien eri toimintoja ja palvelujen toimivuutta, toteaa Vanajanlinna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vihma.

Kokoushotellit 2009 on Taloustutkimus Oy:n omaa tuotantoa. Tähän kyselyyn on vastannut kevään 2009 aikana yhteensä 810 yrityselämän edustajaa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 198 kokoushotellia ja neljä laivayhtiötä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä kokouspalveluja työssään käyttävät henkilöt ovat näistä palveluja tarjoavista kokoushotelleista. Palvelujen lisäksi tutkittiin myös tärkeimpiä kokoushotellien valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä uudelleenkäyttöhalukkuutta.

– Hotelli Vanajanlinna saavutti kaikissa arvioissa hyvät tulokset. Eteenkin markkinoinnin saavuttama 7. sija koko valtakunnassa lämmittää kovasti. Hienoa, että tulemme huomatuksi isojen toimijoiden joukossa, kertoo Vanajanlinna Oy:n markkinointijohtaja Mika Walkamo.

Väestönkehitys seudulla edelleen hyvällä mallilla

Jos väestönkehityksen kasvu jatkuu tasaisena koko loppuvuoden, prosentin kasvuvauhdilla
saavutetaan seudun vuotuiseksi väestönkehitykseksi + 906.
– Koko Hämeen vastaava luku tulisi olemaan + 932 ja prosenttina se olisi 0,5 %. Riihimäen seudun kasvuvauhti on hiipunut ollen nyt 0,5% – mikä on varsin hallittu kasvu ja vuoden väestönlisäys olisi silloin + 229. Forssan seutu menettää edelleen asukkaitaan, vuoden väestönkehitys olisi - 204, eli - 0,6 %, kertoo Kehittämiskeskus Oy Hämeen viestintäkoordinaattori Kaarina Suvisuo.
Nettosiirtolaisuus on ainoana seuduistamme kasvussa Forssan seudulla, viime vuodesta kasvua siellä on 19 henkilön verran. Nettosiirtolaisuus tammi-elokuussa oli Forssan seudulla + 35. Hämeenlinnan seudulla
nettosiirtolaisuus oli + 53 ja Riihimäen seudulla + 27.
Hämeen sijainti väestönkehityksessä 6. sija, maassamuutossa/nettomuutossa tuttu 3. sija, syntyneiden enemmistössä on hieman petrausta, sija 9. Nettosiirtolaisuudessa sija on 19.

Kätevä kanava opinnäytetöille

Opinnäytetöiden mahdolliset toimeksiantajat voivat nyt tarjota opinnäytetyöaiheita Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK) verkkosivujen kautta. Aihe-ehdotukset tulevat HAMKin opinnäytetyöryhmälle, joka lähettää ne eteenpäin oikeille koulutusohjelmille.

– Suurin osa opinnäytetöistä tehdään työelämältä tulevina toimeksiantoina, kertoo HAMKin opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja Katariina Manni. Tähän asti aiheita on saatu monin tavoin, kuten harjoittelun tai kesätyön yhteydessä, oman yrityksen tuottamana tai hankkeiden yhteydessä. Jotkut yritykset ottavat suoraan yhteyttä koulutusohjelmiin ja tarjoavat aiheita. Myös opiskelijat itse
aktiivisesti etsivät sopivia aiheita.

Vinkki opinnäytetyöaihelomakkeen tekemiseen tuli työelämän suunnalta.
– Yrityksillä ja muilla tahoilla on tarve saada opinnäytetyön tekijöitä, mutta he eivät tiedä keneen ottaa yhteyttä, kertoo Manni. Lomake helpottaa aiheiden tarjoamista.
– Samalla tehdään myös näkyväksi työelämän ja opiskelijoiden yhteistyömahdollisuutta, Manni jatkaa.

Mannin mukaan opinnäyteyhteistyöstä hyötyy sekä opiskelija että toimeksiantaja. Opiskelija saa oikean, työelämälähtöisen aiheen, kontakteja työelämään ja mahdollisuuden työllistyä. Toimeksiantajalle opinnäytetyöntekijä on lisäresurssi, joka tuo uusia ajatuksia ja alan tuoreita näkemyksiä työelämään.

Linkki opinnäytetyöaihelomakkeeseen löytyy osoitteista www.hamk.fi/koulutus ja www.hamk.fi/tutkimus.

Lisätietoja: HAMKin opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja Katariina Manni, p.(03) 646 5547 tai katariina.manni@hamk.fi

Kumppanuussopimuksesta konkretiaan

Metropolialueen neljän ammattikorkeakoulun välinen kumppanuussopimus alkaa toteutua konkreettisesti opetustarjonnassa. Ensimmäinen opetuksen yhteistoteutus alkaa 24.9.2009, jolloin käynnistyvät Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimat kehitysyhteistyöopinnot. Yhteistyössä ovat mukana kumppanuussopimuksen mukaisesti Lahden ammattikorkeakoulu sekä Metropolia- ja Laurea-ammattikorkeakoulut.

Kehitysyhteistyöopinnot ovat 15 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, jossa opiskellaan kehitysmaatietouden perusteet ja kulttuurivalmennusta. Kyseessä on ammattikorkeakouluille uusi opetuksen aihe. Opintokokonaisuus kiinnosti opiskelijoita, sillä hakijoita siihen oli keväällä neljästä
ammattikorkeakoulusta 70, joista 40 valittiin. Opettajat tulevat neljästä kumppaniammattikorkeakoulusta, ja lisäksi käytetään asiantuntijoita – mm. Pekka Haavisto on lupautunut puhujaksi. Osa luennoista toteutetaan Studia Generalia -luentoina.

HAMK, LAMK, Laurea ja Metropolia allekirjoittivat kumppanuussopimuksen lokakuussa 2008. Kumppaniammattikorkeakoulujen yhteistyöllä tähdätään siihen, että alueen kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Myös ammattikorkeakoulujen keskinäisiä työnjakoja selvitetään.

Kaikkien kumppaniammattikorkeakoulujen tahtotila on kirjattu opetusministeriön kanssa tehtyihin sopimuksiin samassa muodossa: Tahtotilana vuodelle 2020 on kansainvälisesti arvostettu Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma.

Lisätietoja, opintojen toteutus: Eija Laitinen, p. (03) 646 5230 tai etunimi.sukunimi@hamk.fi
Kumppanuussopimus: rehtori Veijo Hintsanen (HAMK), p. (03) 646 4210

Sovita lanseerasi vaatepantin

Sovita Oy toteutti keväällä Elämyshanke-kartoituksen yhdessä TEKESin kanssa ja sen tavoitteena oli rakentaa valmistettaville vaatteille uudenlaista elämyksellisyyttä, joka tekisi puettavasta vaatteesta
enemmän kuin vaate itsessään on.

Toiminnan läpinäkyväksi tekeminen, tuotannon esitteleminen elämysiltojen ja tapahtumien avulla ovat Sovitan tulevaisuutta. Elämyksiä tuottava myymälä pyritään avaamaan lokakuun alkuun mennessä. Elämysmyymälästä on tarkoitus tehdä myös matkailullisesti kiinnostava, sillä juuri yhtään tekstiilejä valmistavaa tuotantoyksikköä ei toimi vastaavalla tavalla.

Harjoittelussa olleen Henrik Villasen ehdotuksesta Sovita Oy lanseeraa ensimmäisenä vaatepantin, jonka tavoitteena on saada joskus valmistuksessa olleet vaatteet takaisin tekijälle. Tästä esimerkkinä Sovita Oy esitteli Helsingissä, Korjaamolla 11.8. Glowball-tapahtumassa Heli Kuulan suunnitteleman sadetakin ja sairaalatakin yhdistelmänä ilta-asukokonaisuuden. Molemmat tuotteet on aikoinaan valmistettu Pukutehtaalla.
Pantin hinta veloitetaan ostovaiheessa asiakkaalta ja se palautetaan asiakkaalle samansuuruisena, kun tuote ja pantti palautetaan joko vaatteita myyvälle jälleenmyyjälle tai suoraan tehtaalle. Panttiin tehdään vuosittain myös merkintä, jonka avulla voidaan hahmottaa vuosiluku, milloin tuote on valmistettu.