Kansallinen hyvinvointiverkoston 24 aluetta kokoontui 11.3. ajankohtaisten asioiden äärellä Finlandia-talolla. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa alueiden kehitystrendejä, palvelustrategioiden muutostarpeita ja innovaatioiden mahdollisuuksia. Tilaisuudesta vastannut, verkoston koordinaattorina toimiva Hämeenlinnan seutu esitteli omia hyviksi todettuja käytäntöjään. Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittisen kehittämisen linjauksista kertoi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriöstä käsitteli hyvinvointialan elinkeinopoliittista kehittämistä alueilla. Hän totesi puheenvuorossa, että puhuttaessa hyvinvointipalvelujen turvaamisesta, puhutaan niiden uudistamisesta laajan yhteistyön turvin. Vanhuushuoltosuhteiden alueelliset erot ovat erittäin suuria, mikä asettaa suuria haasteita palveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa. Kilpailutus ei toteudu kaikilla alueilla, koska niillä ei ole tarpeeksi toimijoita. Alueellisilla HYVÄ-hankkeilla on suuri rooli, kun etsitään erityyppisille alueille sopivia toimintamalleja. Ministeriö on valinnut kuusi erityisaluetta, joiden avulla kehitetään tehokkaampia ja tuottavampia hyvinvointipalveluiden malleja (Oulu, Pohjois-Karjala, pohjoisen Keski-Suomen seutukunnat, Kaarina, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Hämeenlinna). Lisätietoja www.tem.fi/hyvinvointihanke

Erikoistutkija Jouni Ponnikas, Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-keskuksesta punnitsi alueiden kehitystrendejä ja haasteita. Väestönkasvu keskittyy voimakkaasti yliopistokaupunkeihin ja niiden ympäristökuntiin vuoteen 2015 mennessä. Keskittymiskehitys näyttää jatkuvan ja sillä myös turvataan Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Keskittyminen nähdään kannatettavana ajatuksena ekologiselta ja kustannustehokkaalta kannalta katsottuna. Ponnikas muistutti kuitenkin, että palvelut ovat kansalaisoikeus myös syrjäseuduilla. Väestön ikärakenteen suuret erot ja työllisten keskittymät eri alueiden välillä tulevat olemaan iso haaste tulevaisuudessa. Lähes kaikki tällä hetkellä 50-vuotiaat ovat poistuneet työelämästä vuoteen 2025 mennessä. Suurin osa työvoimasta poistuu jo ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä. Suurin poistuma on nimenomaan sosiaali- ja terveyshuollon toimialalla. Väestön ikääntymisessä on nähtävissä myös elinkeinollisia mahdollisuuksia, kun hyvätuloiset ja -kuntoiset eläkeläiset vapautuvat työelämästä yhteiskunnalliseen toimintaan.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Huovinen käsitteli palvelustrategioita toimintaympäristön muutoksessa. Väestön ikääntyessä hoivapalveluiden tarve kasvaa ja kilpailu tekijöistä kiihtyy. Kuntalaiset odottavat yksilöllisiä ja joustavia palveluita, jotka perustuvat valinnan mahdollisuuteen. Toimintamallien tekninen kehitys ja organisoinnin tehostaminen voivat olla ratkaisuja palveluiden uudistamiseen. Palvelustrategiat on tarkoitettu kehittämään alueiden toimintaa oikein. Muutoksista tiedottaminen ja keskusteleminen yrittäjien kanssa kuuluvat hyvään palvelustrategiaan. Strategiaa rakennettaessa huomioidaan mm. palveluiden volyymit, ulkopuolisten palveluiden osuus, rahoitus ja kuntien yhteistyö.

Ministeri Mauri Pekkarinen nosti esille hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittisen kehittämisen ja strategiset linjaukset. Pekkarinen sanoi, ettei ole nähnyt poliittisen uransa aikana mitään aluekehitykseen yhtä vahvasti vaikuttavaa dramaattista muutosta kuin tuleva demografinen vinouma. Maailmassa ei ole vastaavassa ikärakenteellisessa tilanteessa olevaa maata kuin Suomi. Pekkarinen piti tärkeänä löytää joustavia ja järkeviä tapoja toteuttaa hyvinvointipalveluja, ja kuuden erityisalueen rooli toimintojen kehittäjänä on erityisen tärkeä. Pekkarinen nosti esiin myös hyvinvointialan työvoimapulan. Vuonna 2030 alalle tarvittaisiin 120 000 työntekijää lisää, jos toimittaisiin samalla tuottavuudella kuin nyt.

Ohjelmapäällikkö Juha Teperi Sosiaali- ja terveysministeriöstä pohti palveluinnovaatioiden merkitystä. Tulevaisuudessa on opittava täysin uusia ja radikaaleja tapoja toteuttaa palveluita, mutta tällä hetkellä kannustimet aitoon muutokseen puuttuvat. Teperi esitti esimerkkinä Innokylä-innovaatioympäristön, joka on kansallinen rakenne innovaatioiden kehittämiselle ja käyttöönotolle. Nettiin valmistuu kansalaisille suunnattu Palveluvaaka 1.1.2011. Sen tarkoituksena on jakaa tietoa palveluiden saatavuudesta, kustannuksista ja tuottavuudesta mahdollisimman avoimesti ja kansalaista hyödyttävästi. Teperin mukaan Suomessa ollaan jäljessä tiedon välittämisessä ja hyödyntämisessä verrattuna muihin maihin. Laaja-alaisella innovaatiopolitiikalla uudistetaan palveluja, eikä toimita vain yritysten ja teknologian näkökulmasta.

Seminaarissa puhui Sitran projektipäällikkö Pekka Kantola, joka esitteli kuntaohjelmaa ja kuntien palvelukonseptien kehittämishankkeita. Hän korosti kuntien suurta vastuuta hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjänä. TEM:n aluekehitysjohtaja Janne Antikainen kertoi KOKO-ohjelman ajankohtaisia kuulumisia. Takana on erityisen haastava vaihe rahoituksen jakamisessa. Monilla alueilla KOKO-ohjelmille on myönnetty rahaa odotettua vähemmän, mikä vaikeuttaa jo käynnistyneiden hankkeiden eteenpäinviemistä. Antikainen korosti oikeiden kumppanuuksien ja aidon yhteistyön voimaa.

Hyvinvointiverkoston koordinaattori Outi Myllymaa kertoi Hämeenlinnan seudulla tehdystä hyviä tuloksia tuottaneesta yhteistyömallista, hyvinvointialan toimialaryhmästä. Hämeenlinnassa on Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja aluekehitysohjelman puitteissa tuotu samaan toimialaryhmään mm. yrittäjät, julkinen taho ja oppilaitokset. Myllymaa myös esitteli verkoston keskeiset teemat ja toimenpiteet.
Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin tilaajapäällikkö Liisa Lepola kertoi kaupungin tilaaja-tuottaja-mallista ja organisaatiosta. Hämeenlinnalainen hoivayrittäjä Marjaana Jokinen kertoi käytännön kokemuksistaan toimialaryhmässä mukana olemisesta. Loppusanat esitti Teknologiakeskus Innopark Oy:n ohjelmajohtaja Mikko Koivulehto. Seminaarin puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä.

– Seminaaripäivä toi jälleen hyvin esille kumppanuuden merkityksen kehitettäessä hyvinvointitoimialaa. Tässä kehittämis- ja jalkauttamistyössä hyvinvointiverkosto tahtoo olla mukana yhteistyössä alueiden, ministeriöiden ja eri toimijatahojen kanssa, Outi Myllymaa sanoo.

Hyvinvointiverkostoa koordinoi v.2010–2013 Hämeenlinnan seutu /
Kehittämiskeskus Oy Häme, toiminnan operatiivisesta toteutuksesta vastaa Sosiaalikehitys Oy.

Verkoston toimintaa rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö sekä verkostossa mukana olevat 24 aluetta.

Lisätietoja

KOKO-koordinaattori Outi Myllymaa Sosiaalikehitys Oy:stä.

Hoivayrittäjä Marjaana Jokinen.

Sosiaalikehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kaakinen.