Kuva: Terveyspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan väestön vanhentuessa, tarjolla on suuri markkinapotentiaali, muistuttaa aluekehitysjohtaja Janne Antikainen.

Hyvinvointi, vahvasti subjektiivisesti koettu asia, on mainio ala kehitettäväksi kysyntä- ja käyttäjälähtöisesti. Meistä jokainen muodostaa hyvinvointinsa yksilöllisesti, jokaisella on omat yksilölliset tarpeet hyvinvointipalveluille. Kysyntälähtöisessä innovaatiojärjestelmässä me jokainen olemme samalla myös hyvinvointipalvelujen kehittäjiä. KOKOn hyvinvointiverkosto tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää hyvinvointialaa kysyntä- ja käyttäjälähtöisesti.

Terveyspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan väestön vanhentuessa, tarjolla on suuri markkinapotentiaali. Perinteisten hyvinvointipalvelujen ja niiden pohjalta tapahtuvan elinkeinotoiminnan uudistaminen on Suomessa varsin uutta. Hyvinvointialalla on huomattava elinkeinopoliittinen potentiaali, joten hyvinvointialan toimialajohtajat, -kehittäjät ja kuntien elinkeinotoiminnasta vastaavat on saatava saman pöydän ääreen. Uudessa tavassa tehdä töitä on suuri mahdollisuus myös organisatorisille ja sosiaalisille innovaatioille. Yhteisten strategioiden tahtotilojen ilmaukset jäävät paperinmakuisiksi, kunnat ovat vielä paikoin löysästi sitoutuneita yhteiseen kehittämiseen. Selvittely ei riitä, todellisten toimintatapojen on muututtava.

Alueiden palvelustrategioiden tulisi tunnistaa elinkeinopoliittiset mahdollisuudet ja osaamisrakenteet sekä pyrkiä sitä kautta vahvaan aluevaikutukseen. KOKO:n hyvinvointiverkostolla tulee olla roolia palvelustrategioiden kehittämisessä ja niissä mukana olevien alueiden tukemisessa. Tämä on tärkeä strategisen kehittämisen pohja.

Hyvinvointitoimialan näkökulmasta yrittäjyyden kytkeminen verkoston toimintaan on erittäin tärkeää. Kumppanuus eri sektorien (julkinen, yksityinen, kolmas) ja kehittäjätoimijoiden välillä on erittäin keskeinen asia. Kumppanuudessa korostuukin seudullisten kehittämisorganisaatioiden mukaan ottaminen vahvemmin, koska ne ovat tahoja, joilla on todellista vaikutusta sekä yrityksiin että julkiseen puoleen.

Elinkeinopolitiikan kautta rakennetaan alueiden kilpailukykyä ja rahoituspohjaa hyvinvointipalveluille. Suorempi yhteys elinkeino- ja hyvinvointipolitiikalla on yhtäältä hyvinvointiteknologisten ja -palvelutuotteiden valmistuksessa ja toisaalta yrittäjyyden tukemisessa palvelujen tuotannossa. Menestyksekkäällä hyvinvointi-elinkeinopoliittisella kehittämisotteella saattaa olla myös potentiaalia alueen profiilin, imagon luomisessa. Alueella vallitsevasta yleisestä hyvinvoinnin tasosta on tulossa yksi alueellinen kilpailutekijä yritysten valitessa sijaintipaikkaansa ja työntekijöiden valitessa asuinpaikkaansa. Olennaista aluekehittämistyössä on löytää alueella jo asuvien sekä alueelle houkuteltavien uusien asukkaiden sekä yrittäjien hyvinvoinnin kokemuksen, palvelun tarpeiden ja palvelutodellisuuden välinen tasapaino. KOKO hyvinvointiverkostossa voi vertailla omaa aluettaan muihin, tarratkaa tähän mahdollisuuteen.

Janne Antikainen, TEM

www.tem.fi/koko