Muun muassa yhteistyön tärkeys tuli vahvasti esille Ylä-Savon Kehitys Oy:n järjestämässä hyvinvointialaa käsitelleessä keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa, jossa lähemmässä esittelyssä oli KOKO-ohjelmaan liittyvä Kansallinen Hyvinvointiverkosto.

Asiaa esitelleen verkoston koordinaattorin Outi Myllymaan mukaan hyvinvointiverkoston vetovastuu on Hämeenlinnalla, sitä hallinnoi Kehittämiskeskus Oy Häme ja toteuttaa Sosiaalikehitys Oy. Itse toiminta on käynnistynyt tämän vuoden puolella, joten tällä hetkellä kysymys on sellaisten toimintatapojen hakemisesta, joiden avulla voidaan siirtää mm. hyväksi koettuja sosiaali- ja terveysalankäytäntöjä eri puolille Suomea.

Uusia toimintamalleja kaivataan

Outi Myllymaan mielestä hyvät toimintatavat näyttelevät tärkeintä roolia hyvinvointialan kehittämisessä. Hän korostaa, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa toimintatapaa, vaan tavoitteena on verkottumisen ja yhteistyön avulla löytää eri alueille erilaisiin olosuhteisiin niiden tarpeita vastaavat toimintamallit.
Kansallisen Hyvinvointiverkoston teemoja ovat toimintaympäristö, yrittäjyys, yhteistyö ja kansainvälistyminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä viestintä ja verkostotapahtumat. Ylä-Savon Kehitys Oy:n sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan toimialapäällikön Seija Karttusen mukaan Ylä-Savossakin on tiedostettu verkottumisen tärkeys. Hänen mukaansa tällä sektorilla on jo tapahtunut myönteistä kehitystä esimerkiksi Oppiva yritys -hankkeen ansiosta.
- Seudullamme on myös muita varsin kunnianhimoisia tavoitteita, joiden edistämiseksi teemme yhteistyötä mielellämme esimerkiksi SOTE -kuntayhtymän, kuntien, terveydenedistämishankkeiden ja ennen kaikkea yritysten kanssa. Tässä olemme ottamassa vasta ensimmäisiä askelia, mutta Kansallisen Hyvinvointiverkoston tavoitteisiin ja teemoihin ne näyttävät sopivan erittäin hyvin, Seija Karttunen sanoi.

Juha Halonen 

Kuvat: Outi Myllymaa (vas.) ja Seija Karttunen puhuivat hoiva-alan uusista haasteista. Osanottajia keskustelutilaisuudessa (kuva alla) oli mm. SOTE-kuntayhtymästä, Savoniasta, Kaste- ja muista hankkeista sekä hoiva-alan yrityksistä.

Projekteista hyötyä ja hyvien käytäntöjen jatkumoita!

 
Valtakunnassamme ollaan huolissaan siitä, että projektit tulevat ja menevät, mutta toiminta ei uudistu! Usein tämä huoli on aiheellinen. Tulokset valuvat usein hiekkaan projektien lyhyyden takia. Joidenkin tutkimusten mukaan uuden käytännön juurtumiseksi organisaatioon tarvitaan viisi – seitsemän vuotta. Projektijatkumo- hyvä käytäntö poikii käytännön hyötyjä ja uudistukset juurtuvat entistä paremmaksi palveluksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yritysten projekteissa on saatu toimintaa muutetuksi, kun aikajänne on otettu vakavasti huomioon! Jos projektille ei ole saatu jatkoaikaa, kuten usein käy, on Pohjois-Savossa uusien projektien suunnittelussa otettu tosissaan aikaisempien projektin hyvät käytännöt sekä esiin tulleet kehittämistarpeet. On siis jatkettu siitä mihin edellisessä projektissa jäätiin, eikä ole jääty harmittelemaan edellisen projektin lyhyyttä. Seuraavassa projektissa on keskitytty siihen, mikä näyttää toimivan jo nyt, ja siihen mitä tarvitaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Ladun kehittäminen on hyvä käytäntö

Hyväksi käytännöksi voi mielestäni luonnehtia Projektista projektiin ja käytäntöön -periaatetta. Se on toteutunut seitsenvuotisessa prosessissa, jonka käynnisti Pohjois-Savossa toteutetun Työn osaamisverkosto -ESR-projektin (TTL 2004-2007) Laadun hallinnan -osakokonaisuus. Projektin aikana käynnistyi laatuajattelu pienissä sosiaali- ja terveyspalveluyrityksissä ja tämä uusi ajattelu alkoi jo juurtuakin. Kuitenkaan laatujärjestelmää harvoin ehtii saada valmiiksi kolmessa vuodessa, etenkään näissä yrityksissä, joissa yrittäjäjohtajat ovat kyynärpäitään myöten kiinni myös suorittavassa työssä.

Laadun kehittämistä ja laatujärjestelmän luomista voi täydellä syyllä kutsua hyväksi käytännöksi! Onneksi laadunkehittämistyötä ei jätettykään Pohjois-Savossa kesken. Systemaattista laatujärjestelmän kehittämistyötä on jatkettu mm.”Laatu syke” - TYKES-hankkeessa, mihin on osallistunut 7 yritystä myös Ylä-Savosta parinkymmenen muun pohjoissavolaisen yrityksen ohella. Erityisen suuri merkitys on ollut sillä, että on löytynyt sinnikkäitä konsulttiyrityksiä avittamaan sosiaali- ja terveyspalveluntuottajia pitkäjänteisyyttä vaativassa työssä. Konsulttiyrityksiltähän tämä vaatii suorastaan vapaaehtoistyötä erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hilkka Karvonen, Tietovire Oy, kuuluu näihin sinnikkäisiin avittajiin. Hänen ohjauksessaan on syntynyt laatukäsikirja lähes sataan sosiaali- ja terveyspalveluyritykseen, joista jo parikymmentä on saanut sertifioinnin tai laaduntunnustuksen,

Yritysverkostot -hyvälle käytännölle tarvitaan julkista rahoitusta

Yritysten yhteisessä konkreettisessa kehittämistyössä ovat yrittäjät tulleet keskenään tutuiksi, eikä ole tarvinnut yrittää keksiä tikusta asiaa keskinäisen yhteistyön aikaansaamiseksi. Hankkeiden lisäarvona onkin syntynyt myös yritysverkosto- hyvän käytännön poikanen. Ja jälleen on seuraavalla hankkeella ollut mahdollisuus astua yritysten tueksi, sen teki mm. Ylä-Savon Kehitys Oy:n Oppiva yritys -hanke.

Hankkeen yritysneuvojan Mikko Korvisen sekä Clients’ Finland -palveluntuottajan Roope Pietiläisen ja Jarno Väisäsen luotsaamana pääsi Almea Oy Yhtymä näkemään päivänvalon, Ja jälleen siis syntyi hyvä käytäntö sote-pienyrityskenttään nimeltään yritysten yhtymä- käytäntö. Nyt olisi yritysten yhteisille tiiviille verkostoille ja Yritysyhtymä -hyvä käytännölle juurruttamiselle tilausta, koska palveluiden kuntayhtymätilaajat ovat alkaneet ostaa entistä suurempia palvelukokonaisuuksia! Jospa jokin rahoittajataho vastaisi tähänkin hanketarpeeseen mojovalla potilla? Ei valuisi aikaisempien projektien hienot tulokset hukkaan!

Seija Karttunen

www.ylasavonkehitys.fi